Blogi: Mitä on asumispalvelun laatu?
Laadusta, laatutyöstä ja sen tarpeesta puhutaan entistä voimakkaimmin äänenpainoin, kun valmistellaan hyvinvointialueita. Laatu nähdään ratkaisuna palveluja tarkastellessa. Haastetta on kuitenkin siinä, että ei ole missään tarkkaan määritelty, mitä on hyvä laatu. Laatupisteitä jaetaan mm. kilpailutuksissa, joissa erikseen mainitaan, että laatu pisteytetään ja laatupisteet huomioidaan kilpailutuksen lopputulemassa. Itse innostuin tällaisesta kilpailutuksesta, koska ajattelin, että kerrankin meidän pitkällisestä laatutyöskentelystämme on hyötyä myös kilpailutuksessa. Käytännön työssähän siitä on ollut joka vuosi hyötyä, koska se jäntevöittää päivittäistä työtämme ja pakottaa meidän tarkastamaan, hiomaan ja päivittämään palveluamme vuosittain joko sisäisen auditoinnin tai määräajoin tapahtuvan ulkoisen auditoinnin myötä.
Vaan nuoleni menikin hyvin nopeasti lyttyyn tutkittuani, että mistä ko. kilpailutuksessa sai laatupisteitä. Niitä sai välimatkasta annettuun osoitteeseen. Oikeasti, välimatkasta? Parhaat laatupisteet sai, jos yksikkö sijaitsi alle 15 km päässä annetusta osoitteesta. Laatupisteitä ei saanut lainkaan, jos yksikkö sijaitsi yli 25 km päässä annetusta osoitteesta. Tokihan tämä on helposti pisteytettävä laatuarviointi, yksinkertainen laskea ja todeta. Kuitenkin mielestäni tällaisella laatupisteytyksellä käytännössä kyseenalaistetaan yrityksien ponnistelut työn ja palvelun laadun kehittämisessä! Eli aidosti laadullisesti kestävän palvelun sisällön kehittäminen.
Vehkoonrannassa on tehty pitkäjänteisesti laatutyötä 2000-luvun loppupuolelta, ja sitä on koko ajan pohdittu, keskusteltu ja kirjoitettu yhdessä henkilöstön kanssa. Meillä ei ole yhtä laatupäällikköä, joka laatukäsikirjan kirjoittaa, vaan jokainen työntekijä on omalta osaltaan osallistunut laatukäsikirjatyöskentelyyn. Laatukäsikirjan läpikäyminen sisältyy myös jokaisen uuden työntekijämme perehdyttämisjärjestelmään, jolloin kaikki aidosti liitetään mukaan laatutyöskentelyyn. Vehkoonrannassa perehdyttämisjakso kestää kaikkineen parisen kuukautta. Opiskelijat saavat myös laatukäsikirjan luettavakseen ja tutkittavakseen sekä kommentoitavakseen. Laatutyöskentelyn avulla meillä kaikilla on selvillä yrityksemme pää- ja sivuprosessit riskeineen aina taloushallintoa myöten.
Miten sitten laatua tulisi mitata? Siinäpä kysymys. Tänä keväänä olemme taasen tehneet laatutyöskentelyä ja käyneet lävitse eri suunnitelmiamme. Ensimmäisenä työn alle ovat osuneet lääkehoidonsuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma. Molempien tekemiseen on julkaistu aivan lähiaikoina opas; Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6 ja Valviran julkaisema Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma lomake, joka on laadittu Valviran antaman määräyksen 1/2014 mukaisesti.
Olen siis tehnyt pitkään laatutyötä ja pohtinut sen sisältöä, ja tänä keväänä vihdoin havahduin ajattelemaan tätä asiaa laajemminkin kuin pelkästään oman yksikön toiminnan kautta. Edellä mainitut molemmat lomakkeet antavat palvelunostajille hyvän mahdollisuuden mitata ja vertailla palvelujentuottajien tuottamien palveluiden laatua. Lomakkeiden kautta käydään sosiaalipalveluiden sisältöjä laajasti lävitse huomioiden asiakkaiden kannalta oleelliset palvelun laatukriteerit mm. asiakasturvallisuus ja henkilöstöä koskevat vaatimukset. Erilaisten suunnitelmien sisällöt suhteessa siihen, että ne on vuosittain käsitelty ja päivitetty voisivat olla keino laatutyön yhteismitalliselle arvioinnille. Niistä voisi nostaa esille ne kriteerit, joiden kautta laatua jatkossa arvioitaisiin ja arvostettaisiin. Kilometrien sijaan.
Piia Virtanen
Toimitusjohtaja
Metsomäen Kodit Oy/Vehkoonranta Oy